LOL kirjotin yöllä. Yuffu ideoi rungon ja mä yritin kirjottaa sen fikin muotoon. SUOMEKSI. Tuli aika PASKA, mut minkä sille voi. Mulla ainakin oli hauskaa. Eikä tähän aikaan voi odottaa mitään järkevää muutenkaan. Lukekaa omalla vastuulla, mut vasta kun Yuffu ilmottaa et se on lukenu, koska se haluu lukee ensin. Ja pyydän anteeks loppua, koska se on todella paska. En vaan pystyny kirjottaa tollasta tekstiä, AINAKAAN SUOMEKS. Kuulostaa niin vitun kököltä ja yök. Mut tää on selkeesti riittävän PASKA, et tää sopii tänne täydellisesti. Kirjotusvirheet väsymyksen ja yleisen välinpitämättömyyden piikkiin.

paritus: KyoXMiyavi

summary: HYDE:n ja tetsun adoptiopoika on kylässä.

varoitukset: kielenkäyttö, ällöttävä kliseisyys, suomenkieli, PASKA loppu, puhelinseksiä LOL

Ei niin eroottista

Kyo heräsi aamulla hyvin levänneenä ja tallusteli haukotellen ja venytellen keittiöön, jossa Miyavi jo pirteänä laittoi aamiaista itselleen ja Hrrrr pojalle, joka oli jätetty heille hoitoon edellisenä päivänä. Hrrrr oli HYDE:n ja tetsun adoptiopoika, mutta pariskunta oli lähtenyt illalla häämatkalle ja Miyavi oli lapsirakkaana tarjoutunut hoitamaan poikaa matkan ajan.

”Huomenta” Miyavi huikkasi pöydän äärestä. ”Hrrrr, sanoin ettet saa keksejä ennen kuin olet syönyt leipäsi.”

”Hmmmmenta” Kyo haukotteli ja istui pöydän viereen kokoamaan itselleen aamupalaa. Hän hymyili hieman Miyaville, joka yritti turhaan neuvotella kekseistä itsepäisen lapsen kanssa.

”Mitä tänään on ohjelmassa?” Miyavi kysyi Kyolta. Kyo pohti asiaa hetken, mutta ei saanut mieleensä ainoatakaan asiaa, joka pitäisi sinä päivänä toimittaa. Hän kohautti olkiaan. Päivä tulisi sisältämään lähinnä rentoutumista. Valitettavasti hän ei ollut varma kuinka rentoutuminen tulisi onnistumaan, kun Hrrrr oli talossa. Kyo kun rentoutui mieluiten Miyavin päällä. Miyavin höpötellessä omiaan, Kyo pohti tätä ongelmaa. Kyo ei useinkaan vaivautunut kuuntelemaan toisen löpinöitä, sillä niissä hyvin harvoin oli mitään järkeä, eikä Kyo ymmärtänyt niistä puoliakaan. Hän kuulisi kyllä Miyavin äänensävyn muutoksesta, milloin jotain tärkeää oli tulossa. Tosin ei aivan joka kerta. Olihan hän suostunut Hrrrr:n väliaikaishoitajaksikin tietämättään. Hän ei tiennyt lapsista oikeastaan mitään, eikä edes pitänyt niistä erityisemmin, korkeintaan mureaksi paistettuina ruokapöydässä.

Kyo yritti miettiä mistä lapsi pitäisi. Jos hän keksisi pojalle jotain puuhaa, ehkä hän voisi vetäytyä Miyavin kanssa makuuhuoneeseen….lepäämään. Lopulta hän päätyi miettimään mistä Miyavi piti, sillä toinen oli joissain asioissa hyvinkin lapsellinen ja Kyo ei voinut kuin olettaa, että Hrrrr voisi hyvinkin pitää samoista ajanvietteistä kuin Miyavi. Miyavi tykkäsi leikkiä kalliilla elektronisilla laitteilla, mutta Kyo ei uskonut, että tämä antaisi niitä Hrrrr:lle lainaksi, sillä Miyavi piti niitä kuin parhaita ystäviään, eikä edes Kyolla ollut lupaa koskea Miyavin Maciin tai iPhoneen. Miyavi piti myös erilaisten asujen kokeilemisesta ja kitaran soittamisesta, mutta Hrrrr:lla ei ollut mitään asuja, joita kokeilla ja Kyo epäili, ettei poikaa kyseinen puuha olisi kauheasti kiinnostanutkaan. Miyavin kitarat taas olivat luokkaa koske ja kuole. Sitten Kyo muisti olohuoneessa lähes käyttämättömänä nykyään seisovan Playstationin, jota he eivät kumpikaan olleet ehtineet pelaamaan pitkään aikaan. Se pitäisi varmasti pojan kuin pojan otteessaan vaikka koko päivän. Pelejäkin oli kertynyt ajan myötä joka lähtöön, sillä Kyo ja Miyavi olivat aikaisemmin pelanneet paljon, ennen kuin työkiireet veivät kaiken ajan siltäkin toiminnalta.

”Kun meillä ei tänään ole mitään tärkeää tekemistä, voisimme pitkästä aikaa pelata jotain. Eikö vaan Hrrrr? Meillä on iso kasa pelejä Playstationille.” Kyo sanoi tultuaan päätökseensä. Tai Hrrrr voisi pelata, hän ajatteli. Miyavi näytti lukevan ajatuksen hänen ilmeestään ja virnisti tietävästi. Kyo vietti vapaapäivänsä nykyään mielellään Miyavin kanssa rentoutuen ja Miyavi tiesi sen erittäin hyvin. Miyavilla ei toki ollut mitään sitä vastaan, hän nautti toiminnasta vähintään yhtä paljon kuin Kyo.

”Mitä mieltä olet Hrrrr? Voit syödä vaikka keksejä samalla.” Miyavi kysyi ja lähti jo kantamaan purkkia olohuoneeseen. Hrrrr ja Kyo seurasivat.

Kyo istuskeli sohvalla odottaen, että Miyavi ja Hrrrr saisivat pelin alulle ja olisi turvallista livahtaa muutamaksi tunniksi pojan ulottumattomiin. Hetken päästä hän päätti, että oli sopiva aika lähteä.

”Menen käymään suihkussa”, hän ilmoitti jokseenkin tarpeettomasti, sillä Hrrrr oli jo uppoutunut peliinsä ja Miyavi tiesi, että suihku oli vain veruke. Kyo lähti vetelehtimään kohti makuuhuonetta, muka hakeakseen sieltä puhtaita vaatteita ennen suihkua, mutta huoneen oven sulkeuduttua hän riisui nekin vähät vaatteet, mitä hänellä oli päällään ja asettui rennosti sängylle odottamaan. Hänen ei tarvinnut kauan odottaa, sillä Miyavi oli aina ollut kärsimätön ja oli sitä edelleen. Pian Kyo olikin lempi puuhassaan ja Miyavi voihki sängyllä juuri niin seksikkäästi kuin Kyo oli tottunut kuulemaan toisen voihkivan.

Olohuoneessa Hrrrr jatkoi pelaamistaan eikä kukaan kuullut puhelimen soivan. Asunto oli hyvin äänieristetty, jotta muusikot eivät häiritsisi naapureitaan ja olohuoneen pelijytinää ja makuuhuoneen ääniä lukuun ottamatta olikin rauhallista. Kunnes ovikello soi pari tuntia myöhemmin. Hrrrr oli juuri kyllästynyt lahtaamaan alieneja ja oli siirtymässä auton rattiin kuullessaan tuon kohtalokkaan äänen. Hän koputti ensin makuuhuoneen oveen, mutta kun koputukseen ei vastattu vaan ainoa ääni oli jokseenkin kuuluva ”Ahhhh….mmmm”, Hrrrr päätti käydä avaamassa oven itse. Ehkä se oli jotain tärkeää. Oven avautuessa Hrrrr huokaisi syvään.

”Ai se oot sä”, hän totesi. ”Mitä sä täällä teet?” Oven takana seisoi HYDE:n entinen poikaystävä Gackt kaikessa muovisessa komeudessaan.

”Tulin katsomaan, että kaikki on hyvin. Isäs on yrittänyt soittaa vaikka miten monta kertaa ja huolestui, kun kukaan ei vastaa.” Gackt vastasi. Tämän sanottuaan hän astui sisään kuin olisi omistanut asunnon, niin hän astui aina joka paikkaan, hänhän oli Gackt. Gackt katseli hetken ympärilleen ja Hrrrr palasi pelinsä ääreen. Isän ex ei ollut varsinaisesti hänen lempi henkilöitään, eikä hänellä ollut tälle mitään sanottavaa. Kaikki oli hyvin, joten mies voisi yhtä hyvin lähteä saman tien. Gackt oli kuitenkin päättänyt hoitaa tarkistustehtävänsä huolella ja käveli itsevarmasti kohti makuuhuoneen ovea. Kerran koputettuaan hän avasi oven, sillä hänhän oli Gackt ja siten lähes omisti kyseisen asunnon. Aina ei kannata olla Gackt tai availla ovia liian itsevarmasti, kuten kyseinen Gackt sai selville samalla hetkellä. Gackton kasvot muuttuivat erittäin kypsän tomaatin värisiksi, nenästä purskahti pari litraa verta ja hän kaatui kopsahtaen lattialle lyöden päänsä oven pieleen.

Miyavi avasi hitaasti silmänsä ja Kyo kohotti päätään jostain peiton ja Miyavin välistä nähdäkseen ovelle.

”Tämäkin vielä. Mitä tuo patsas täältä tahtoo” Kyo kirosi.

”Hmmm…. en tiedä, mut luulen et se kaipaa hoitoo…. sairaala hoitoo. Se kai pitäs viedä sairaalaan”, Miyavi yritti järkeillä vielä hieman sekavassa olotilassaan.

”Argh. Kaikkea sitä. Sä et kyllä oo menossa minnekkään vielä vähään aikaan niin kai se jää sitten mun tehtäväksi. En kyllä tiennyt, että vahanuketkin vuotaa verta.”

”Multa tulee verta päästä”, Gackt oli saanut tajuntansa takaisin.

”Juu ja tuli polttaa”, Kyo tokaisi ihmetellen joidenkin ihmisten kykyä ilmaista itsestään selvyyksiä. Häntä ei todellakaan huvittanut lähteä sairaalakuskiksi, kun hänellä oli Miyavin kanssa leikki kesken. Hän ei kuitenkaan voinut jättää toista miestä vuotamaan kuiviin keskelle lattiaa. Ties mitä hankaluuksia siitäkin olisi tullut, toinen oli sentään Gackt. Niinpä Kyo lähti Gackton kanssa sairaalaan ja Miyavi jäi Hrrrr:n kanssa asunnolle ja hieman selvittyään soitti HYDE:lle ja tetsulle selittääkseen jotenkin tapahtunutta. Eli valehdellakseen suoraan kaiken olevan hyvin ja vakuuttaakseen, että miesten ei tarvitse huolehtia mistään.

Sairaalassa Gackt nostettiin makaamaan sängylle ja Kyolle sanottiin lääkärin tulevan heti hoitajan saatua verenvuodon loppumaan, tarkastamaan mahdollisia muita vahinkoja. Kyo ei kyllä uskonut, että Gackt oli saanut kaatuessaan mitään vaurioita, joita pystyttäisiin tässä sairaalassa korjaamaan ja jos vaurioita olisi ne todennäköisesti muutenkin olisivat jo vanhoja. Kyo istui kuitenkin odottamaan ja mietti miltä näyttäisi jos Miyavilta vuotaisi verta päästä. Ehkä Kyo voisi silloin leikkiä lääkäriä. Tosin hän epäili, että Miyavi ei olisi kovinkaan kiinnostunut kyseisistä leikeistä. Ehkä jonain päivänä hän kuitenkin saisi Miyavin puettua esimerkiksi samanlaiseen hoitsupukuun kuin Yön Ritari elokuvan Jokeri. Olihan Miyavi ennenkin hameeseen pukeutunut. Tai ehkä hän voisi meikata Miyavin Kaksinaamaksi. Toki Kyo arvosti Miyavin kauniita kasvoja ja vartaloa sellaisinaan, mutta välillä kaipasi vaihtelua ja Kyolla sattui olemaan pieni fiksaatio ei-niin-kauniisiin asioihin. Gackt pääauki ja verisenä sairaalasängyllä sai hänet toivomaan, että hän olisi edelleen Miyavin kanssa kotona kahdestaan. Hetken kuluttua joku keskeytti Kyon ajatukset.

”Mie oon Antti Tuisku ja näin lääkärin näkökulmasta tää siun kaveri on ihan kunnossa. Hieman vaan lepoa tarvitsee.”

”Mut ethän sä oo lääkäri”, Kyo ihmetteli ja mietti mistä näitä sekopäitä aina putoili hänen eteensä juuri kun hänellä oli parempaakin tekemistä.

”Ai nii en ookkaa, oho, pääs unohtuu”, Antiksi itsensä esitellyt huligaani sanoi ja lähti laahustamaan pitkin sairaalan käytävää. Hetken kuluttua käytävän toisesta päästä kuului vaikertava huuto: ”Mul ei oo sukkii!”

Sillä hetkellä Kyo ei kestänyt enää vaan ryntäsi lähimpään vessaan soittaakseen Miyaville.

Miyavi vastasi puhelimeen ja kuullessaan Kyon äänen, hän keskeytti pelinsä Hrrrr:n kanssa ja pian pyysi, että Hrrrr jatkaisi yksin ja siirtyi vähin äänin makuuhuoneen puolelle.

”Hei kulta, miten Gackt voi?”

”Hyvin, mut mä tarvisin vähän apua. Kyllähän sä tiedät mitä tälläset veriset päät sun muut tekee mulle.”

”Ah, missä sä oot nyt?”

”Vessassa.”

”No jopas on…. eroottista”, Miyavi nauroi.

”No jonkun koomapotilaan viereenkö pitäs mennä?”

”En tarkottanut sitä niin, mut kyllähän sä tiedät mitä tälläset julkiset vessat sun muut ei tee mulle.”

”No kuvittele, että oon vaikka hotellihuoneen kylpyhuoneessa. Oon just astumassa kylpyyn.”

”Hmmm, en ookkaan käynyt tänään vielä kylvyssä”, Miyavi sanoi ja keräsi samalla puhtaita vaatteita mukaansa ja siirtyi sitten kylpyhuoneeseen. ”Onko sulla lämmintä vettä siellä ja laitoitko paljonkin vaahtoa”, hän kysyi alkaessaan laskea vettä ammeeseen. Kyo kuuli veden lorinan ja voihkaisi, hän oli kämäisessä vessassa ja kotona Miyavi olisi kohta alasti lämpimässä kylvyssä. Hän asettui mahdollisimman mukavasti kylmälle vessapytynkannelle ja yritti eläytyä kylpyhetkeensä.

”Mun vesi on vähän haaleaa, mut vaahtoa on ihan mukavasti ja oon varma et sä saat lämmitettyä tän veden hetkessä”, Kyo vastasi hetken kuluttua.

”Mä varmaan hukun näihin kupliin, mut ainakin vesi on lämmintä. Yritetään saada sullekin mukavat oltavat mahdollisimman pian.” Miyavi oli melko tottunut puhelinseksiin, sillä pitkät kiertueet pitivät miehet erossa toisistaan valitettavan usein. Silti hän toivoi Kyon olevan kanssaan kylpyammeessa ja voivansa koskettaa toista oikeasti. Kliseiset vihjailevat metaforat eivät pystyneet korvaamaan todellisuutta, mutta hätätapauksissa, kuten tämä, niiden oli kelvattava. ”Mitä sä haluisit et mä teen?”

”No valitettavasti mulla ei oo kauheesti aikaa, joten voidaan jättää selkä pesemättä ja siirtyä suoraan enemmän huomiota kaipaaviin osiin.”

”Hmmm, vai suoraan asiaan…..Ahhhh..mmm… tuntukin jo vähän tahmeelta aamusen toiminnan jäljiltä”, Miyavi sanoi ja huokaisi pehmeästi, nautinnollisesti, juuri sillä äänellä, jota Kyo niin paljon rakasti ja joka sai hänet hetkessä kovaksi. Kyo levitti jalkojaan ja avasi housunsa koskettaakseen itseään kuten Miyavi selvästi kosketti itseään sillä hetkellä ja toivoi, että voisi olla toisen kanssa. Miyavi kuuli yhtäkkiä koputuksen kylpyhuoneen ovelta.

”Ei nyt Hrrrr!” Miyavi huusi oven läpi.

”Mulla on vessahätä.”

”Mä oon puhelimessa.”

”Miks hitossa sä puhut vessassa.”

”Mä oon kylvyssä.”

”Mut mun pitää päästä vessaan.”

”Ei nyt Hrrrr. Pidättele.”

”No voinko ottaa Cokista?”

”Miks hitossa sä haluisit juoda, jos sulla on niin kauhee vessahätä, et sun pitää keskeyttää mun….öh… kylpy.”

”Juon pullon tyhjäks ja pissaan siihen.”

”HrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr” Siinä meni sekin erotiikka. Kyo kuuli Miyavin turhautumisen ja tietäen mihin Miyavi kykeni ärsytettynä ja varsinkin keskeytettynä, hän unohti oman epämukavan tilanteensa ja kiirehti pukemaan housunsa takaisin päälleen.

”Tuun kotiin ihan just. Älä tee mitään harkitsematonta.”

*fin*