Lalalalalallalalalalallalalalsllalalalalal

Se on otsikko. Yritin tehdä/korjata sitä esseetä, mut ei se nyt oikeen edisty. Löysin lisää mitä voisin sinne lisätä, mut pitäs lukee toi koko juttu ja se on ihan sika pitkä enkä ees muista mitä oon tohon mun esseeseen kirjottanu jo. Ärsyttää ja väsyttää ku en meinannu saada millään unta eilen vaik olin ihan sika väsyny. En jaksanu ees kattoo mun uutta Kiriton live DVD:tä loppuun. Ei olis kestäny enää ku joku seittämän kappaletta, mut olin ihan nukahtamaisillani ja sit ku menin sänkyyn ni en nukahtanu millään. Ja sit piti mennä luennolle tänää. Oli paljon kivempi luento ja oikeesti vaikuttaa kiinnostavalta aiheelta. Valitettavasti mun vaan pitää pyytää et saan sen kurssin eri koodille, koska oon perjaatteessa käyny sen kurssin jo.

Mut siis Mikko toi mulle eilen mun CD-japan tilauksen johon kuului mun synttärilahja. Sieltä siis tuli Kiyoharun Madrigal of decadence CD+DVD (jossa 6 PV:tä), Plastic Treen TENT Live DVD ja Kiriton Existence proof live DVD. <3

Lauantaina pidetään synttäribileet!

AAAJIIIII!!!!!!

LAURI-MATTI

Eilen oltiin illalla kattoo Itkevää tyttöä Turussa Mikon ja Even ja Lauran kaa. Oli ihan hyvä keikka, vaik mul hiukan puutu jalat, ku oli pakko saada laittaa uudet kengät jalkaan. Mut eihän ne koskaan muotoudu tai mun jalat totu niihin jos en käytä niitä. Tänään oon kattonu leffoja. Ja huomenna on J-rock miitti ja sit mennään kai kattoo Sherlock Holmesii jos saadaan liput.

Näytin eilen tältä. Tai melkein tältä, vähän on tässä jo lässähtäny hiukset, kun on otettu vast reissun jälkeen.

Lontoo liikkuvina kuvina, osa kolme

Eikä siinä vielä kaikki! Lontoossa liikkukin juttuja! Tässä esimerkkinä omppukauppa. (<3) Enempää videota ei edes tarvita, tuo kertoo kaiken kaikesta, nih!


Ja tietysti syy miksi maailma oli ylösalaisin. Maailmanlopun kello aamuyöllä kolmen aikaan. Oli aika jännä näky siihen aikaan yöstä. Tosin yhtä uskomaton näky se oli päivänvalossakin.

Lontoo kuvina, osa kaksi

Lisää kuvia! Koska kuviahan ei ole koskaan liikaa! 

Noissa edellisissä posteissa tulikin itse matkan kulku kuvattua melko perinpohjaisesti, niin taidan lähinnä keskittyä kuvatekstien kirjoitteluun. 

Tampereen lentokentällä odottamassa lennon lähtöä.

Yuffu päätti liikuttaa kelloa pelaamalla Dissidiaa. Käytävän toisella puolella oli joku pikkupoika joka pelasi myös PSP:llä, Yuffu ei tosin uskaltanut haastaa, pelkäsi häviävänsä.

Bussi joka toi meidät taianomaisesti perille Lontoon keskelle, EXCALIBUR!

Havainnekuva tilanteesta jossa matkalaukkuja puretaan.

Tarkkasilmäsimmät saattavat huomata kuvissa jotain eroja. ;)

 

Ja sitten joku jantteri hyppää suoraan eteen kun yritetään ottaa kuvaa, lontoolaiset..

Cambden town, kaupunginosa josta löytyy vaikka mitä rihkamakauppoja. Cambden Townin kiinalaisesta buffesta löytyi myös vastaus kysymykseen elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta! 

Edelleen cambdenissa, Yuffun hiuksia leikeltiin ja me istuttiin kiltisti ja odoteltiin. Suurin osa ajasta meni siihen kun noi opiskelijat pyöritteli saksia käsissään ja odotteli että opettajat tulis kertomaan mistä leikata ja miten. 

Ja jotta ei ihan näytettäis turisteilta niin päätettiin ottaa kamerat esille keskellä katua.

Urban outfittersin rappuset. Yuffu löysi tuosta hyllystä ne yhdet kivat kengät.

MUFFINSSEJA! Eikä ollu ees makeita, ehei. :3

Eipä mulla muuta. o/

Viiminen päivä Lontoossa

Viimisenä päivänä aamu meni pakatessa loppuja tavaroita laukkuihin. Meillä oli niitä muffinssejakin jäljellä vielä seitsämän ja vain yks laatikollinen saatiin mahtuu matkalaukkuun. Ja niitähän ei voinu ottaa lennolle mukaan. No päätettiin et syödään yks kolmestaan ja syötetään ne kaks muuta World's endin myyjille, koska oltiin menossa vielä käymään siellä viime hetken ostoksilla.

Kamat siis laukkuun ja menoksi.

Koska mulla oli vielä vähän käyttörahaa jäljellä päädyin ostamaan vielä kaulakorun, joka ei ollu niin kauheen kallis, mutta hieno silti.

Jolekin osti Dog tagit, jotka oli tosi kivat. Sit saatiin kaikki myös pinssit, joista mulla ei nyt oo kuvaa. Mun pinssissä lukee I am expensiv ja sit siin on sellanen lapsen piirtämän näkönen kukka. Se on aika sulonen.

Yuffun viimehetken ostokset aiheuttikin sitten sen, että meen oli pakko pakata uudelleen lentokentällä, et saatiin kaikki kamat mahtuu viiteen laukkuun (kaks ruumaan ja kaikille yks laukku käsimatkatavaroita). Oli muuten kiva leikki, ku siel oli sellasii puntareita, joilla sai punnita laukkunsa aina 50 pencee/laukku. Ryan Airillahan on se, että ruumaan menevä laukku saa painaa enintään 15kg ja käsimatkatavaralaukku 10kg. Meen laukut ei uudelleen pakkaamisenkaan jälkeen ylittäny mitään rajoja, vaik vähän pelättiin isoimman laukun puolesta. Seki paino kuitenkin vaan 14,5kg. Yesh! Mut nyt vähän hyppäsin.

Yuffu osti siis:

korvakorut (ihan sika hienot)

toiset korvakorut (mul on kans tälläset)

laukun (tuli heti käyttöön uudelleen pakattaessa. Tonne mahtuu ihan sairaasti tavaraa.)

sukkia ja legginssejä (rakastan noita keskimmäisiä raitasia)

Rocking horset. Näitä tultiin oikeestaan hakemaan, kun Yuffu päätti, että se kuitenkin haluaa ne. 

Yuffun siinä valitessa mitä kaikkea ostaa, me juteltiin sen myyjän ja sen kollegan kanssa kaiken näköstä. Syötettiin niille molemmille muffinssit, joista ne kiitteli kovasti. Sit se ykkös myyjä esitteli sellasta kirjaa mis oli kaikkii malleja, joilla oli Viviennen tuotteita päällä ja selitti niistäkin kaiken laista. Sit mä jotenkin päädyin näyttämään sille kuvia mun cossiasuista. Me oltiin ekana päivänä mainittu sille, et oltiin cossattu Nanasta kerran, ja ku mulla nyt oli kalenteri mukana, ja cossikuvat sen välissä, ni Yuffu kysy jos se haluis nähä kuvan siit Nana cossista. Se tietysti halus ja siinä ku etin sitä kuvaa sieltä muiden joukosta ja annoin sen sille ni se ihasteli sitä vähän aikaa ja kysy sit et voisko se kattoo niit muitakin, joten annoin sit koko kasan ihmeteltäväks ja vastailin kysymyksiin parhaani mukaan. Se sentään tiesi mitä cosplay on, joten sitä ei jouduttu selittää. Meni munkin aika siinä sit ku Yuffu käytti loputki rahansa.

Kun sitten päästiin sieltä kaupasta ulos (ei niin, etteikö oltas voitu jäädä sinne vaik asumaan), lähdettiin kohti linja-autoasemaa ja sieltä lentokentälle. Syötiin kyllä linkka-asemalla ennen lentokentälle lähtöä.

Linja-autohan on siis paras paikka hoitaa turisti kierros ja valokuvaus. Riitti ainakin meidän tarpeisiin.

Aivan kauhee toi kirkkaan oranssi auto. On muuten hemmetin kiva, kun ihmiset blurraa itsensä kuviin jo valmiiks, ni mun ei tarvii muokata kaikkii eriksee, vaan voin laittaa nää tänne ihan suoraan kamerasta sellasinaan.

blurblurblurfiuuuuuu

Melkein kentällä. Muutaman tunnin päästä oltiin takas Suomessa. Ruoho oli vihreempää lennon toisessa päässä :)

Tänään nukuin tosi pitkään. Kun olin käyny suihkussa ja olin "aamupalalla" ni Yuffu tuli Tinjan kanssa kotiin. Tinja tuli tietysti hakemaan heti kenkiään. Sit Lauraki tuli käymään ja katsomaan ostoksia. Siinä meniki sit koko päivä kun mentiin vielä illaks Lauralle koiravahdiks, ku Laura meni leffaa. Postissa kävin myös, koska mulle oli paketti. Siellä oli peruukki mun Aya cossiin, josta nyt siis puuttuu vaan miekka ja korvakoru. Kengät ja nahkahanskat lainaan äitiltä. Cosplay Gaala lähestyy, mut mä oonkin jo melkein valmis.

Öitä nyt taas. 

Jole kai lisää kuvia myöhemmin.

Lontoossa 2. päivä

Tiistaina oli Yuffun synttärit. Me lähdettiin liikkeelle Yuffu sai meidät vihdoin ylös sängystä. Mä olin ihan sika väsyny eikä me käyty ees hotellilla aamupalalla. Join vaan mehua aamulla. Minäpä vedin sitten uudet rokki ponit jalkaan ja Yuffulla oli ne avokkaat joissa on se sydän. Vähän paleli Yuffun varpaita, joten käytiin ensin kysymässä jos World's endissä olis ollu sukkahousuja, koska Yuffulla oli vaan legginssit. Ei ollut, mutta myyjä (se sama kiva myyjä) neuvoi että vähän matkan päässä samalla kadulla olis sukka liike. Me sitten käveltiin varmaan vartin verran ennen ku löydettiin se. Kyllä siellä sitten sukkia olikin, ja säärystimiä ja sukkahousuja ja ties mitä. Vähän ehkä tylsän värisiä suurin osa, mutta lähti sieltä jotain kuitenkin mukaan. En kyllä ollu ennen nähny 110 denierin sukkahousuja. Miks sellasia ei oo Suomessa?

 

No siellä sukkakaupassa ollessamme Yuffun toinen kenkä hajosi, siitä lähti yks sellanen metalli osa ja ne ei pysyny kunnolla sen jalassa. Siispä Yuffu käveli rikkinäisellä kengällä niin pitkälle kun pystyi ja sen jälkeen sukkasillaan loppumatkan toiseen Viviennen myymälään. Kyseinen myymälä olikin sitten ihan erilainen kun World's end. Se oli sellanen hienohelma liike, jonka myyjät katto aika pitkään ja kärttysesti kun Yuffu käveli sinne ilman kenkiä. Pienten neuvottelujen ja yhden puhelin soiton World's endiin jälkeen Yuffu kuitenkin sai uuden parin rikkinäisten tilalle. Ja mä päädyin ostamaan huivin.

Seuraavaks piti lähteä käymään Urban Outfittersillä etsimässä Evelle kenkiä.

Löysinkin sellaset kun piti ja taas yhden puhelin soiton jälkeen (Äitiiii, löysin Evelle kengät, laita mulle rahaa.) oli Evellekin tuliaiset valmiina. (Oli muuten hyvät tuliaiset ja tulivat tarpeeseen vielä samana iltana. Muistattehan, että mulla on jalassa ne uudet kengät.)

Yuffukin löysi söpöt kengät Urbanilta ja laitto ne heti jalkaansa, koska sen jalat oli ihan rakoilla niistä avokkaista.

Urbanin jälkeen mentiinkin sitten etsimään Jolelle uusia kenkiä. Ne löytykin aika nopeesti heti seuraavasta kaupasta. Jonkin aikaa se sovitteli erilaisia, mut pääty sellasiin kivoihin harmaisiin Fred Perry tossuihin. (Niistä ei kyllä ole kuvaa, unohdin.)

Kenkien jälkeen matka jatkui Gantin liikkeeseen, josta haettiin tiettyä takkia kaverille. Se löyty kyllä vielä helpommin. Helposti löytää kun tietää tarkalleen mitä on hakemasta ja mistä sellasen saa.

Sit olikin aika tavata Mikko, Jolen Lontoossa asuva kaveri, jonka kanssa mentiin sit syömään yhteen italialaiseen ravintolaan. Siel oli ihan älyttömän hyvää ruokaa ja mun jalat oli todella onnelliset, kun otin syömisen ajaks kengät pois jalasta. Syötiin jälkiruokaakin. Yuffu söi synttäreittensä kunniaks kaks jälkkärii. Omnomnom <3

Kuitenkin ennen ku päästiin sinne ravintolaan, törmättiin ylisöpöön pikkuseen kakkukauppaan, jossa oli ihania muffinsseja. Ostettiin niitä kahdeksan ja sit se myyjä sano, et ku ostaa neljä ni saa yhden ilmaseks. Eli jos ostaa kahdeksan ni saa ilmaseks kaks. Eli lopulta niitä oli kymmenen ylimakeeta muffinssia, joista jo yhden syömisestä tuli huono olo. Ah ihanaa. Mut ne oli SÖPÖJÄ!

Ruokailun jälkeen alkoi operaatio "etsitään Tinjalle kengät". Se ei ollutkaan niin helppo homma. Suuri osa kaupoista oli kiinni ja ne, jotka oli auki oli joko kauheen kalliita tai niissä ei ollu mitään sopivaa. Siinä sitä sitten kierrettiin, kunnes lopulta löydettiin nämä:

Dorothy Perkins.

Sitten metsästettiin baaria, jossa olis tilaa istua. Helpommin sanottu kun tehty. Käynnissä oli joku jalkapallopeli ja kaikki baarit oli ihan täynnä. Löydettiin kuitenkin yks ja istuskeltiin siellä sitten loppu ilta. Kun päästiin istumaan, tuli käyttöä niille Even kengille, koska mun jalat oli NIIIIN kuolleet, et oli pakko päästä niistä rokki poneista eroon. Even kengät tuntu niin ihanilta ku ne ei painanu mitään eikä painanu/puristanu mistään, ne on mulle vähän isot. Niillä kävelin sitten takas hotellille.

Hotellilla yritin vähän pakata, ettei tulis aamulla mitään suuria yllätyksiä, kun kaikki ei mahtuskaan laukkuihin. En kyllä kauheen kauan jaksanut sitä tetristä pelata, vaan menin aika pian nukkumaan.

Tässä vielä mun pieni hattu, josta unohdin ottaa sen kuvan. Se on oikeesti Eijin hattu, lisäsin vaan yhen mustan nauhan (sekin on Eijin) ja kellon (sekin Eijin) siihen kiinni. (Älkää välittäkö sotkusesta tukasta, se oli tupeerattu sillee kivasti aamulla, mut se litisty päivän mittaan. Tota hattua mulla ei ollu niiden kaa.)

Kirjotan myöhemmin viimisestä päivästä.

Eka päivä Lontoossa

Saavuttiin pitkän auto+lentokone+bussi+kävely matkan jälkeen hotellille eilen kolmen aikaan aamuyöllä.

Lentokentältä. Activating combat mode.

Bussissa lennon jälkeen. Matka jatkuu kohti Lontoon keskustaa.

Tänään sitten noustiin aamupalalle kahdeksalta. Mysliä ja paahtoleipää. Sitten lähdettiin kaupoille World's Endiin.

Kaunista Lontoota. Vissiin joku roskien kuljetus/haku päivä, kun kaikki on tuoneet jätteensä noin nätisti tuohon tienviereen.


World's Endistä lähti pitkien pohdintojen ja muutamien pikku ongelmien jälkeen mukaan seuraavaa:

Mun uudet rokki ponit (päädyin mustavalkosiin vaik olin suunnitellu mustia (niitä ei ollu), mut sit ku ajattelin ni päätin et noi on just hyvät) kokoa 5. En uskonu et mul olis oikeesti niin pieni jalka. Mun kaikki muut kengät on 5 puol tai 6 (tosin 6 on liian iso, mut mul on aina monet sukat et ne pysyy jalassa). Pakko laittaa huomenna jo jalkaan, vaik tiedän et jalat kuolee jos yritän kävellä koko päivän uusissa kengissä <3 (En edes kerro paljonko noista maksoin, mut jos Lontoosta asti lähen noita hakee, ni saa maksaa ihan mitä vaan.)

T-paita. You think you own the world. Rakastuin tohon heti, vaik se ei ehkä oo ihan täysin mun värinen.

Ja tätä käytetään kaupungilla seuraavat pari viikkoa (ellei sada, koska sillon se menis pilalle).

Yuffun toinen korvakoru (sille on myös pari). Noi pakattiin eri laatikoihin et ne pysyy varmasti ehjinä.

Yuffun helmet. Ihan Yuffun näköset.

Yuffun kengät. Voi olla vähän vilposet laittaa huomenna, mut meinaa laittaa ne kuitenkin.

Ja vielä Yuffun paita. MIYAVILLAKIN ON TOLLANEN, ainakin oli siinä yhessä photoshootissa.

Oli ihan sika kiva kauppa. Liian kiva. Myyjäkin oli ihan paras. Mahti paras! sanoo Yuffu. Se jutteli kaikenlaista ja ehdotti, että me mentäs käymään Camden townissa, koska siellä olis ihan meidän tyylisiä kauppoja. Käytiin sitten viemässä ostokset hotellille ja suunnattiin sinne. Lontoon metrot ei oo lainkaan niin hankalia kun olin kuvitellu (ja Jole oli hyvä navigaattori) olisin ehkä pärjänny itseksenikin.

Päästiin siis Camden towniin ja se oli just hyvä paikka ja kiitokset kuuluu sille World's Endin myyjälle, koska muuten ei oltas varmaan ikinä eksytty sinne. Siel oli ihan sikana kenkiä ja hattuja ja kaikkee mitä vois ehkä löytää Suomen Backstreeteiltä, mut miljoonasti enemmän. 

Just kun päästiin sinne, alko kuitenkin sataa ja meil oli nälkä. Ei ostettu mitään tuolta (ihan hyvä sinänsä, koska mun rahatilanne rokki ponien jälkeen on hieman heikko). Tämä johtui lähinnä siitä, että päätettiin mennä ensin syömään. Löydettiin kiinalainen ravintola buffet (ruoka oli ihan sika hyvää), mut ennen kun ehdittiin sisälle meidän luo kävelee tyttö, joka kysyy kelpaisko ilmanen hiustenleikkuu. Mä en halunnu, koska yritän just kasvattaa näitä ja Jole ei halunnu muuten vaan. Yuffu kuitenkin on odottanu pääsevänsä parturiin jo jonkin aikaa, joten mikäs sen parempi kuin jos sen saa ilmaseksi, säästää ainakin kenkien verran. Yuffu siis otti take awayn sieltä kiinalaisesta ja me jäätiin Jolen kaa sinne syömään. Sit mentiin ettii Yuffu ja saatiin istuskella partureiksi opiskelevien heppujen keskellä pari tuntia odottamassa, että Yuffun uus tukka tulis valmiiksi.

Hyvältä näytti siinä vaiheessa ku päästiin paikalle. Pikku myy :) Hyvä siitä tuli myös valmiina. Siitä mulla ei kyl oo kuvaa. :( Jolella olis. Yuffu käski käyttää hymiöitä, mut en osaa. Ne on kaikki ihan rumia. En käytä niitä enempää!

Kun tukka oli valmis, ni siirryttiin vauhdille Oxford streetille. Oli muuten ihan vitusti väkeä. Ja kauppojen ikkunat näytti siltä, et siellä ainakin palais rahaa. Päätettiin kuitenkin siirtyä kohti Piccadillyä ja käytiin myös The Apple storessa. Jolesta varmaan tuntu kuin olis kotiin tullu. Ihan hieno paikka sekin, mut yksiikään kenkii ei kyllä löytyny. Voisivat kehittää sellaset hi-teck kengät, jois olis kaikki samat varusteet ku iPhonessa.

Piccadillyllä käytiin Waterstone's:lla (kirjakauppa, helvetin iso sellanen) ja päädyin siihen lopputulokseen, että siellä oli liikaa kaikkea, et sieltä olis voinu löytää yhtään mitään. Ostin kyllä pari kirjaa lisää sarjaan, jota mulla on jo ennestään, mut jota on pirun vaikeeta löytää Suomesta.


Käytiin myös aivan ihanassa kakkukaupassa/ravintolassa/missä ikinä. Siel oli ihania kaikkii leivoksia ja ne oli ihan törkeen hyviä. Tuli ihan mieleen Antique bakery -anime/manga siit paikasta.

Hotellille paluuta viivytti hieman navigaattorin hetkellinen sekoaminen. Odoteltiin sitten hetki seuraavaa junaa, kun noustiin vahingossa edellisestä pois liian aikasin.

Tähän asti siis ollaan pärjätty ihan mahtavasti, vaikka oon sitä mieltä et Lontoo on ihan väärinpäin. Kaikki kadut menee väärään suuntaan ja kartat on ylösalasin. Luulen et se johtuu kuitenkin siitä Maailman lopusta, kaikki käänty päälaelleen, koska käytiin siellä. Siinä on kaupan yläpuolellakin (ja sisällä) sellanen iso kello, joka kulkee kauheeta vauhtia taaksepäin. Lopulta vastaus elämään maailmankaikkeuteen ja kaikkeen löyty sieltä kiinalaisesta buffet ravintolasta, jossa se tuotiin ihan pöytään paperille kirjotettuna. 42.

Unohdin ottaa kuvan mun hatusta, jota tosi moni on kehunu lentokentältä asti. Ehkä kuvaan sen huomenna, koska se on aika hieno. Lennon turvatarkastuksen suorittanu nainenki anto mun pitää sen päässä metallinpaljastimen läpi, vaik siitä roikkuu kello, koska sen mielestä se oli hieno ja se ajatteli et se olis vaikee laittaa takas <3

Nyt kai pitäs käydä nukkumaan et jaksaa huomenna taas kävellä.

Öitä.