On se ollu alotettuna jo jonkin aikaa, en oo vaan osannu kirjottaa sitä loppuu. Enkä osannu vieläkään, joten se loppuu taas vähän hassusti. Tai se ei lopu niinkun sen piti loppua.
Ystävänpäivän fanfictionia. Englanniksi, koska edellisen suomenkielisen fikin jälkeen ei vaan pystyny enää.
KyoXMiyavi jälleen.
Miyavi etsii Kyolle sopivaa lahjaa ja löytää mielestään täydellisen yllätyksen.
Miyavi walked along the busy street looking at the shop windows. It was Valentine's day and he was trying to find a present for his boyfriend. He wanted to find something fitting, something that would bring out his boyfriend's lovely personality and cuteness. He looked at the couples walking past him and sitting in cafes. He past a shop selling chocolate in pink heart shaped boxes for presents. It was pretty traditional present and Miyavi felt it would be too boring. He wanted something special, something different, something that would last a little longer and would remind them of this day. He walked further down the street and after five minutes of intensive thinking and many discarded ideas he came to a stop in front of a shop. The shop was decorated with light red feathers and little hearts like every other shop that day. On the shop window Miyavi had seen the perfect gift. It was as cute as his boyfriend and it seemed to call for him. He had fallen in love with it as soon as he laid eyes on it. The shop keeper put it in a box and wrapped it in with a pink ribbon. Miyavi had what he wanted. It was time to go home.
Kyo sat at home. It was the most horrendous, awful, annoying, shittiest and "happiest" day of the year. Kyo hated it with a passion. He had decided to mope at home all day and not answer to any phone calls or open the door to anyone. It was almost four o'clock and since morning he had watched one horror movie with no romantic themes whatsoever and composed a song about death and destruction to match his current mood and hate for the overly pink and bubbly day. He was just about to start drawing a picture of the time when Gackt had fainted and hit his head. He had even found his red marker for the purpose. Unfortunately, before he could start, he heard the door opening and Miyavi's steps as he came home. He saw Miyavi coming to the living room with a box wrapped in pink ribbon and a feeling of dread rose inside of him. He knew it had to be a present to him even if he had told the other man absolutely NOT to get him anything. Miyavi noticed him watching and smiled. "Happy Valentine's day" Miyavi said and presented him with the box. Kyo had little choice but to take the box. It had little holes in it and he could hear a small noise from inside. He looked at Miyavi suspiciously and started to slowly open the ribbon and then the box. Miyavi kept smiling the whole time and when Kyo got the box open all color escaped his face until it was replaced with angry red. He stared into the box where a couple of light blue eyes in a furry little white face stared back at him. "You...you..."he turned his shocked and angry face to look at Miyavi. "You got me a...a...KITTEN!" he yelled. "Yeah" Miyavi said, "Isn't it cute? Just like you." Kyo looked back at the furry white kitten and felt speechless. He had no words and he felt quite incapable of deciding what he should do in this highly unexpected situation. "I'm sure you'll love each other, but may I have my present now?" Miyavi said and came to kiss him.
Pakko mennä nukkuun...
Pelasin tänään Atlantiksen, Neverlandin ja Olympoksen läpi ja pääsin Hollow bastioniin!!! <3 Joka on mun ensteks lemppari kenttä! Ei MITÄÄN liian ärsyttävää, turhauttavaa, vaikeaa tai pitkää o___O
Ja siellä on Riku! :Q
Se on kyllä aika reps, mutta Riku se on silti..se on niin iiiiiiiiiiiihana. On ne kyllä aika reps ne sen vaatteet. Sellanen yliopiston "Opi tuntemaan ihmisten lihaksisto" kokojumppapuku ja valkonen karvanen lannevaate YÄÄÄK! Ei se kyllä ihan niin maksimipallirepeeminen toisaalta oo ku kakkosen (nyt mulla alko soimaan päässä "pikku kakkosen poooosti~) Riku.
~KINGDOM HEARTS II & FINAL FANTASY VII SPOILEREITA :D !~
Tai ei nyt oikeestaan Riku vaan se kun sen näkee...Kairin kaa Sora vaan on silleen "Jee, toikin löyty" ja hyppelehtii ja halaa...muttakun Riku tulee ni Sora lankee sen jalkoihin poraamaan o__O Missä vaiheessa siitä tuli homo? Ehkä siinä vaiheessa kun sille tuli nobody joka sitte ihastu Axeliin...eipäs kun Axel siihen...no, WHAT EVER! Ihan gay kumminki...miten Square on voinu tehä noin!? Ei sillä että mu haittais vaan sille että ne on oikeesti TAHALLAAN tehny SoRikua siihen PELIIN! ARGH! meinasin kyllä itekki alkaaa itkeen ku se löyty ;_____; Riku siis.
Jotenkin koskettavaa. Itken silti aina kun peli loppuu...ehkä helpotuksesta :D
Mutta AkuRokukin on siinä aika selvää o__O Saatanan Axel, menee pää sekasin tollassiista.
Itkin muuten sillonki ku se kuoli ;_____; IHAN kamalaa! N0 nyt musta tuntuu että kollotin koko pelin läpi xD
Square on ihan PASKA ku meni tappaan Axelin! Aeris oli vielä ihan pikkujuttu sen rinnalla. Cloudilla on Leon, Axelilla vaan Roxas....TYHMÄ SQUARE! TYHMÄTYHMÄTYHMÄ! Luin muuten sellasenki fikin missä Axel joutu "kuoltuaan" jonnekkin ihme rinnakkaisulottuvuuten nobodynsä kanssa joka oli Reno :D Se oli aika jännä paritus, ihan hyvä.
On kyllä KH2 ihan homo peli! Mutten yhtään ihmettele kun on yks nainen kahdeksaa miestä kohti! Kyllä mäkin homoks alkaisin, pakkohan mun olis. Kun kaikki ämmät vaan juoksis Disney prinssiensä tai Clodin perässä (joka sekin on homo) ja Yuffiiee ei ketään haluu (Yuffentine HYI!!!) Miksei muuten KH:issa oo Vincenttiä? Tulee surku Cidiä ;_____; Tulipa pitkä analysistraatiotti :DDDDDDDDDDD: BATMANIN TWOFACE! Ei sitäkään salee kirjoteta tolleen. Jari Sillanpää käy muuten salessa... mansexmansexmansex. Taidan olla turhan väsynyt tähän...
Joo'o, huomenna luen fikkejä, se on vissi se.
Täytyy koittaa ostaa aurajuustoa :D
Haluisin löytää sen ööö...en enää ees muista sen pääparitusta sen fikin, mutta se oli tosi hyvä, joku hullu oli siinä kehittäny jonku toisen Sephiroth kloonin tapasen jutun jajaja...en musita ees kirjottajaa saatikka että missä se oli. Tästä tulee jännää!
Vincent siinä oli...oiskohan ollu ClodxVincent...kamala paritus, mutta se oli hyvä se kloonijuttu!
Pakko mennä nukkuu, lääkäri aikasin aamulla. öhhöh
Ainiin, sitä oikeestaan tulin sanomaan että oon pelannu pleikkaria koko päivän...heräsin 12 jälkeen ja kävin suihkussa ja avasin koneen ja tossa kahden aikaan alotin, ja nyt lopetan.
Save! noin, pelattu on 41h.....JESH!
Yuffu kiittää tästä päivästä, toivottavasti on humenna vielä tässä maailmassa, ettei herää jostain IHAN muualta D: KH:sta tulee aina sellanen fiilis ettei uskaltais mennä nukkuun ku pelkää että jos menekin kaveri hukkaan ja joutuu seikkaliseen AKUN ja HESSUN kanssa APUAAA!!!
Silent hilin pelaamisen jälkeen pystyn kyllä nukkuun normaalisti, mutta nään painajaisia yleensä Vincentistä, President Shinrasta ja Akusta ja Hessusta :DDDD
Edellisyönä katsoin: Kuroshitsuji ep 1-3, Antique bakery ep 3, Detroit Metal City ep 1, Dokuro-chan ep 1, Mirage of Blaze ova 1-3, Hetalia ep 35-36 ja sit luin: Pathos osa 1 (siis yaoita jos oli vampyyrejä). Eilen olin hyvin väsynyt juuri tästä syystä enkä jaksanu kirjottaa yhtään mitään. Sen verran sain aikaan et tein siihen Kiyoharu cossiin sen hanskan joka aikasemmin epäonnistu kahteen kertaan, mut kolmas kerta toden sanoo ja sain kuin sainkin siitä ihan hanskan näkösen ja se mahtuu käteenkin.
Tänää olin käppärässä ja katoin tv:stä typeriä ohjelmia, söin ja juttelin Even kaa. Nyt vois kattoo Mentalistii. En jaksas sitä Kuroshitsujii. Oon kattonu sitä nyt 5 jaksoo enkä tajuu miks se muka on niin hyvä, mut en osaa jättää kesken sarjaa minkä oon alottanu, tai osaan jos lasketaan sellaset piiiiiiiiiitkät tauot, mut katon kaikki kyllä jossain vaiheessa aina loppuun.
Miks hitossa joku kirjottaa jotain tyyliin RukiXKaiXReita? RukiXReita vielä menis, mut miks se Kai pitää sinne lykätä väliin. Ei Kaita kuulu parittaa! Paitsi sen rumpujen kaa. Argh.
Kiyoharu on kyllä liian sekshikäshhhh. Se aiheutta aivovammoja jotka aiheuttaa vihreen muuttumisen ruskeeksi.
Sitä saatiin tänään, siis valoa vessaan. On ollu karmaisevaa käydä joko pimeässä vessassa tai vessassa ovi auki >____< *(Tästä puuttuu selitys siitä miten ira osaa käyttää lamppua, koulusta, meikkaamisesta, rikinäisestä satenvarjosta, essusta ja sidonnasta se noin 7 riviä)
Fikit on kyllä kaMAlimpia ikinä...mun pitäs siivota, mutta viimekäden väistönä aloin lukeen fikkejä. Mun vikani on se että mitä enemmän ajattelee mielessään "HYI HELVETTI!" kun lukee mitä fikki pitää sisällään, sitä todennnäköisimmin luen sen innolla läpitte ja jään muna pystyssä oottaan lisää. Eimerkki eräästä tän aamun Kyo x Kiyoharu fikin varotuksesta. "Warning: Body part eating, self hurting, forcing.... jne *______* Ja mitä parituksiin tulee, luin HYDE x Kyo XKiyoharunkin tänään.....se oli KAMMOTTAVA! ahhh~ Kyllä sitä sitte tulee luettua niitä "voi ei, oon poika, mutta ton toisen pojan huulet on niin ihana kosteat...EI, en voi ihastua siihen. APUAA, olenko sittenkin HOMO!? Iskä hakkaa mut jos kerron. ANGST" tyyppisiä koululällyteinifikkejä. Pahinta niissä on se että aivot mössöytyy hattaraksi ja siitä tulee kamala sokerin himo. SoRiku NAMNAMNAM~ Tai sitten on nää melkeen koululällyteinifikit jotka on ihan liian angstisia kuten Cloud x Leon/Squall tai Cid x Vincent
Tollasten selfhurt masokism cannibalism fikkien kanssa syön mieluiten aurajuustoa *(Tän jälkeen kuuluis olla sepustus siitä miten ja mitä kudon minkäkin fikin kanssa, joulsta, joululahjoista, MUCCun kekan vaatteista, ja siitä MIKSI mulla on niin monta keskenerästä neuletta ja oikee syy siihen paljon yli 10 riviä)
OTPni tällähetkellä, kuten jo KAUAN aikaa on ollut Kyo x Miyavi, jota valitettavan vähän tässä maailmankaikkeudessa on. Ira onneksi hiukan helpotti polttojani, mutta en ole vieläkään lukenut yhtään "TÄÄONPAKKOLUKEA 1000000000000000000000000000000000 KERTAA UUDESTAAN!" Kyavia ;________;
Hmmm, ei kai sitten oo muuta, luen vielä hetken ennenku äiti tlee hakeen ton Butlerin joka on ollu meillä kääpiöväijjyssä viikonlopun. *(Tän jälkeen kirjotin mitä mietin, mitä laitan päälleni tänään ja jotain syömisestä yms. n. 5 riviä)
Tää väri on kyllä tylsä, mitä jos haluisinkin ORARANSSIN, joo, päätän että mun väri on tästälähin oraranssi, koska ainoo vihree jota pystyy ilman skitsofreniaa lukeen on tylsä!
*Jos mietitte mitä nää kummat huomautukset on, oon vaan listannu että mitä missäkin oli ja kuika paljon monta riviä. Aina tekstin julkasemisen jälkeen multa katoaa aika paljon tekstiä enkä tiedä miksi.
LOL kirjotin yöllä. Yuffu ideoi rungon ja mä yritin kirjottaa sen fikin muotoon. SUOMEKSI. Tuli aika PASKA, mut minkä sille voi. Mulla ainakin oli hauskaa. Eikä tähän aikaan voi odottaa mitään järkevää muutenkaan. Lukekaa omalla vastuulla, mut vasta kun Yuffu ilmottaa et se on lukenu, koska se haluu lukee ensin. Ja pyydän anteeks loppua, koska se on todella paska. En vaan pystyny kirjottaa tollasta tekstiä, AINAKAAN SUOMEKS. Kuulostaa niin vitun kököltä ja yök. Mut tää on selkeesti riittävän PASKA, et tää sopii tänne täydellisesti. Kirjotusvirheet väsymyksen ja yleisen välinpitämättömyyden piikkiin.
paritus: KyoXMiyavi
summary: HYDE:n ja tetsun adoptiopoika on kylässä.
Kyo heräsi aamulla hyvin levänneenä ja tallusteli haukotellen ja venytellen keittiöön, jossa Miyavi jo pirteänä laittoi aamiaista itselleen ja Hrrrr pojalle, joka oli jätetty heille hoitoon edellisenä päivänä. Hrrrr oli HYDE:n ja tetsun adoptiopoika, mutta pariskunta oli lähtenyt illalla häämatkalle ja Miyavi oli lapsirakkaana tarjoutunut hoitamaan poikaa matkan ajan.
”Huomenta” Miyavi huikkasi pöydän äärestä. ”Hrrrr, sanoin ettet saa keksejä ennen kuin olet syönyt leipäsi.”
”Hmmmmenta” Kyo haukotteli ja istui pöydän viereen kokoamaan itselleen aamupalaa. Hän hymyili hieman Miyaville, joka yritti turhaan neuvotella kekseistä itsepäisen lapsen kanssa.
”Mitä tänään on ohjelmassa?” Miyavi kysyi Kyolta. Kyo pohti asiaa hetken, mutta ei saanut mieleensä ainoatakaan asiaa, joka pitäisi sinä päivänä toimittaa. Hän kohautti olkiaan. Päivä tulisi sisältämään lähinnä rentoutumista. Valitettavasti hän ei ollut varma kuinka rentoutuminen tulisi onnistumaan, kun Hrrrr oli talossa. Kyo kun rentoutui mieluiten Miyavin päällä. Miyavin höpötellessä omiaan, Kyo pohti tätä ongelmaa. Kyo ei useinkaan vaivautunut kuuntelemaan toisen löpinöitä, sillä niissä hyvin harvoin oli mitään järkeä, eikä Kyo ymmärtänyt niistä puoliakaan. Hän kuulisi kyllä Miyavin äänensävyn muutoksesta, milloin jotain tärkeää oli tulossa. Tosin ei aivan joka kerta. Olihan hän suostunut Hrrrr:n väliaikaishoitajaksikin tietämättään. Hän ei tiennyt lapsista oikeastaan mitään, eikä edes pitänyt niistä erityisemmin, korkeintaan mureaksi paistettuina ruokapöydässä.
Kyo yritti miettiä mistä lapsi pitäisi. Jos hän keksisi pojalle jotain puuhaa, ehkä hän voisi vetäytyä Miyavin kanssa makuuhuoneeseen….lepäämään. Lopulta hän päätyi miettimään mistä Miyavi piti, sillä toinen oli joissain asioissa hyvinkin lapsellinen ja Kyo ei voinut kuin olettaa, että Hrrrr voisi hyvinkin pitää samoista ajanvietteistä kuin Miyavi. Miyavi tykkäsi leikkiä kalliilla elektronisilla laitteilla, mutta Kyo ei uskonut, että tämä antaisi niitä Hrrrr:lle lainaksi, sillä Miyavi piti niitä kuin parhaita ystäviään, eikä edes Kyolla ollut lupaa koskea Miyavin Maciin tai iPhoneen. Miyavi piti myös erilaisten asujen kokeilemisesta ja kitaran soittamisesta, mutta Hrrrr:lla ei ollut mitään asuja, joita kokeilla ja Kyo epäili, ettei poikaa kyseinen puuha olisi kauheasti kiinnostanutkaan. Miyavin kitarat taas olivat luokkaa koske ja kuole. Sitten Kyo muisti olohuoneessa lähes käyttämättömänä nykyään seisovan Playstationin, jota he eivät kumpikaan olleet ehtineet pelaamaan pitkään aikaan. Se pitäisi varmasti pojan kuin pojan otteessaan vaikka koko päivän. Pelejäkin oli kertynyt ajan myötä joka lähtöön, sillä Kyo ja Miyavi olivat aikaisemmin pelanneet paljon, ennen kuin työkiireet veivät kaiken ajan siltäkin toiminnalta.
”Kun meillä ei tänään ole mitään tärkeää tekemistä, voisimme pitkästä aikaa pelata jotain. Eikö vaan Hrrrr? Meillä on iso kasa pelejä Playstationille.” Kyo sanoi tultuaan päätökseensä. Tai Hrrrr voisi pelata, hän ajatteli. Miyavi näytti lukevan ajatuksen hänen ilmeestään ja virnisti tietävästi. Kyo vietti vapaapäivänsä nykyään mielellään Miyavin kanssa rentoutuen ja Miyavi tiesi sen erittäin hyvin. Miyavilla ei toki ollut mitään sitä vastaan, hän nautti toiminnasta vähintään yhtä paljon kuin Kyo.
”Mitä mieltä olet Hrrrr? Voit syödä vaikka keksejä samalla.” Miyavi kysyi ja lähti jo kantamaan purkkia olohuoneeseen. Hrrrr ja Kyo seurasivat.
Kyo istuskeli sohvalla odottaen, että Miyavi ja Hrrrr saisivat pelin alulle ja olisi turvallista livahtaa muutamaksi tunniksi pojan ulottumattomiin. Hetken päästä hän päätti, että oli sopiva aika lähteä.
”Menen käymään suihkussa”, hän ilmoitti jokseenkin tarpeettomasti, sillä Hrrrr oli jo uppoutunut peliinsä ja Miyavi tiesi, että suihku oli vain veruke. Kyo lähti vetelehtimään kohti makuuhuonetta, muka hakeakseen sieltä puhtaita vaatteita ennen suihkua, mutta huoneen oven sulkeuduttua hän riisui nekin vähät vaatteet, mitä hänellä oli päällään ja asettui rennosti sängylle odottamaan. Hänen ei tarvinnut kauan odottaa, sillä Miyavi oli aina ollut kärsimätön ja oli sitä edelleen. Pian Kyo olikin lempi puuhassaan ja Miyavi voihki sängyllä juuri niin seksikkäästi kuin Kyo oli tottunut kuulemaan toisen voihkivan.
Olohuoneessa Hrrrr jatkoi pelaamistaan eikä kukaan kuullut puhelimen soivan. Asunto oli hyvin äänieristetty, jotta muusikot eivät häiritsisi naapureitaan ja olohuoneen pelijytinää ja makuuhuoneen ääniä lukuun ottamatta olikin rauhallista. Kunnes ovikello soi pari tuntia myöhemmin. Hrrrr oli juuri kyllästynyt lahtaamaan alieneja ja oli siirtymässä auton rattiin kuullessaan tuon kohtalokkaan äänen. Hän koputti ensin makuuhuoneen oveen, mutta kun koputukseen ei vastattu vaan ainoa ääni oli jokseenkin kuuluva ”Ahhhh….mmmm”, Hrrrr päätti käydä avaamassa oven itse. Ehkä se oli jotain tärkeää. Oven avautuessa Hrrrr huokaisi syvään.
”Ai se oot sä”, hän totesi. ”Mitä sä täällä teet?” Oven takana seisoi HYDE:n entinen poikaystävä Gackt kaikessa muovisessa komeudessaan.
”Tulin katsomaan, että kaikki on hyvin. Isäs on yrittänyt soittaa vaikka miten monta kertaa ja huolestui, kun kukaan ei vastaa.” Gackt vastasi. Tämän sanottuaan hän astui sisään kuin olisi omistanut asunnon, niin hän astui aina joka paikkaan, hänhän oli Gackt. Gackt katseli hetken ympärilleen ja Hrrrr palasi pelinsä ääreen. Isän ex ei ollut varsinaisesti hänen lempi henkilöitään, eikä hänellä ollut tälle mitään sanottavaa. Kaikki oli hyvin, joten mies voisi yhtä hyvin lähteä saman tien. Gackt oli kuitenkin päättänyt hoitaa tarkistustehtävänsä huolella ja käveli itsevarmasti kohti makuuhuoneen ovea. Kerran koputettuaan hän avasi oven, sillä hänhän oli Gackt ja siten lähes omisti kyseisen asunnon. Aina ei kannata olla Gackt tai availla ovia liian itsevarmasti, kuten kyseinen Gackt sai selville samalla hetkellä. Gackton kasvot muuttuivat erittäin kypsän tomaatin värisiksi, nenästä purskahti pari litraa verta ja hän kaatui kopsahtaen lattialle lyöden päänsä oven pieleen.
Miyavi avasi hitaasti silmänsä ja Kyo kohotti päätään jostain peiton ja Miyavin välistä nähdäkseen ovelle.
”Tämäkin vielä. Mitä tuo patsas täältä tahtoo” Kyo kirosi.
”Hmmm…. en tiedä, mut luulen et se kaipaa hoitoo…. sairaala hoitoo. Se kai pitäs viedä sairaalaan”, Miyavi yritti järkeillä vielä hieman sekavassa olotilassaan.
”Argh. Kaikkea sitä. Sä et kyllä oo menossa minnekkään vielä vähään aikaan niin kai se jää sitten mun tehtäväksi. En kyllä tiennyt, että vahanuketkin vuotaa verta.”
”Multa tulee verta päästä”, Gackt oli saanut tajuntansa takaisin.
”Juu ja tuli polttaa”, Kyo tokaisi ihmetellen joidenkin ihmisten kykyä ilmaista itsestään selvyyksiä. Häntä ei todellakaan huvittanut lähteä sairaalakuskiksi, kun hänellä oli Miyavin kanssa leikki kesken. Hän ei kuitenkaan voinut jättää toista miestä vuotamaan kuiviin keskelle lattiaa. Ties mitä hankaluuksia siitäkin olisi tullut, toinen oli sentään Gackt. Niinpä Kyo lähti Gackton kanssa sairaalaan ja Miyavi jäi Hrrrr:n kanssa asunnolle ja hieman selvittyään soitti HYDE:lle ja tetsulle selittääkseen jotenkin tapahtunutta. Eli valehdellakseen suoraan kaiken olevan hyvin ja vakuuttaakseen, että miesten ei tarvitse huolehtia mistään.
Sairaalassa Gackt nostettiin makaamaan sängylle ja Kyolle sanottiin lääkärin tulevan heti hoitajan saatua verenvuodon loppumaan, tarkastamaan mahdollisia muita vahinkoja. Kyo ei kyllä uskonut, että Gackt oli saanut kaatuessaan mitään vaurioita, joita pystyttäisiin tässä sairaalassa korjaamaan ja jos vaurioita olisi ne todennäköisesti muutenkin olisivat jo vanhoja. Kyo istui kuitenkin odottamaan ja mietti miltä näyttäisi jos Miyavilta vuotaisi verta päästä. Ehkä Kyo voisi silloin leikkiä lääkäriä. Tosin hän epäili, että Miyavi ei olisi kovinkaan kiinnostunut kyseisistä leikeistä. Ehkä jonain päivänä hän kuitenkin saisi Miyavin puettua esimerkiksi samanlaiseen hoitsupukuun kuin Yön Ritari elokuvan Jokeri. Olihan Miyavi ennenkin hameeseen pukeutunut. Tai ehkä hän voisi meikata Miyavin Kaksinaamaksi. Toki Kyo arvosti Miyavin kauniita kasvoja ja vartaloa sellaisinaan, mutta välillä kaipasi vaihtelua ja Kyolla sattui olemaan pieni fiksaatio ei-niin-kauniisiin asioihin. Gackt pääauki ja verisenä sairaalasängyllä sai hänet toivomaan, että hän olisi edelleen Miyavin kanssa kotona kahdestaan. Hetken kuluttua joku keskeytti Kyon ajatukset.
”Mie oon Antti Tuisku ja näin lääkärin näkökulmasta tää siun kaveri on ihan kunnossa. Hieman vaan lepoa tarvitsee.”
”Mut ethän sä oo lääkäri”, Kyo ihmetteli ja mietti mistä näitä sekopäitä aina putoili hänen eteensä juuri kun hänellä oli parempaakin tekemistä.
”Ai nii en ookkaa, oho, pääs unohtuu”, Antiksi itsensä esitellyt huligaani sanoi ja lähti laahustamaan pitkin sairaalan käytävää. Hetken kuluttua käytävän toisesta päästä kuului vaikertava huuto: ”Mul ei oo sukkii!”
Sillä hetkellä Kyo ei kestänyt enää vaan ryntäsi lähimpään vessaan soittaakseen Miyaville.
Miyavi vastasi puhelimeen ja kuullessaan Kyon äänen, hän keskeytti pelinsä Hrrrr:n kanssa ja pian pyysi, että Hrrrr jatkaisi yksin ja siirtyi vähin äänin makuuhuoneen puolelle.
”Hei kulta, miten Gackt voi?”
”Hyvin, mut mä tarvisin vähän apua. Kyllähän sä tiedät mitä tälläset veriset päät sun muut tekee mulle.”
”Ah, missä sä oot nyt?”
”Vessassa.”
”No jopas on…. eroottista”, Miyavi nauroi.
”No jonkun koomapotilaan viereenkö pitäs mennä?”
”En tarkottanut sitä niin, mut kyllähän sä tiedät mitä tälläset julkiset vessat sun muut ei tee mulle.”
”No kuvittele, että oon vaikka hotellihuoneen kylpyhuoneessa. Oon just astumassa kylpyyn.”
”Hmmm, en ookkaan käynyt tänään vielä kylvyssä”, Miyavi sanoi ja keräsi samalla puhtaita vaatteita mukaansa ja siirtyi sitten kylpyhuoneeseen. ”Onko sulla lämmintä vettä siellä ja laitoitko paljonkin vaahtoa”, hän kysyi alkaessaan laskea vettä ammeeseen. Kyo kuuli veden lorinan ja voihkaisi, hän oli kämäisessä vessassa ja kotona Miyavi olisi kohta alasti lämpimässä kylvyssä. Hän asettui mahdollisimman mukavasti kylmälle vessapytynkannelle ja yritti eläytyä kylpyhetkeensä.
”Mun vesi on vähän haaleaa, mut vaahtoa on ihan mukavasti ja oon varma et sä saat lämmitettyä tän veden hetkessä”, Kyo vastasi hetken kuluttua.
”Mä varmaan hukun näihin kupliin, mut ainakin vesi on lämmintä. Yritetään saada sullekin mukavat oltavat mahdollisimman pian.” Miyavi oli melko tottunut puhelinseksiin, sillä pitkät kiertueet pitivät miehet erossa toisistaan valitettavan usein. Silti hän toivoi Kyon olevan kanssaan kylpyammeessa ja voivansa koskettaa toista oikeasti. Kliseiset vihjailevat metaforat eivät pystyneet korvaamaan todellisuutta, mutta hätätapauksissa, kuten tämä, niiden oli kelvattava. ”Mitä sä haluisit et mä teen?”
”No valitettavasti mulla ei oo kauheesti aikaa, joten voidaan jättää selkä pesemättä ja siirtyä suoraan enemmän huomiota kaipaaviin osiin.”
”Hmmm, vai suoraan asiaan…..Ahhhh..mmm… tuntukin jo vähän tahmeelta aamusen toiminnan jäljiltä”, Miyavi sanoi ja huokaisi pehmeästi, nautinnollisesti, juuri sillä äänellä, jota Kyo niin paljon rakasti ja joka sai hänet hetkessä kovaksi. Kyo levitti jalkojaan ja avasi housunsa koskettaakseen itseään kuten Miyavi selvästi kosketti itseään sillä hetkellä ja toivoi, että voisi olla toisen kanssa. Miyavi kuuli yhtäkkiä koputuksen kylpyhuoneen ovelta.
”Ei nyt Hrrrr!” Miyavi huusi oven läpi.
”Mulla on vessahätä.”
”Mä oon puhelimessa.”
”Miks hitossa sä puhut vessassa.”
”Mä oon kylvyssä.”
”Mut mun pitää päästä vessaan.”
”Ei nyt Hrrrr. Pidättele.”
”No voinko ottaa Cokista?”
”Miks hitossa sä haluisit juoda, jos sulla on niin kauhee vessahätä, et sun pitää keskeyttää mun….öh… kylpy.”
”Juon pullon tyhjäks ja pissaan siihen.”
”HrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr” Siinä meni sekin erotiikka. Kyo kuuli Miyavin turhautumisen ja tietäen mihin Miyavi kykeni ärsytettynä ja varsinkin keskeytettynä, hän unohti oman epämukavan tilanteensa ja kiirehti pukemaan housunsa takaisin päälleen.
”Tuun kotiin ihan just. Älä tee mitään harkitsematonta.”
